Neon City Rockers

Jann Wilde & The Neon Comets

Hype Records 27.8.2008

CD  / Digi

Tuottanut Jukka Miettinen
Masterointi Svante Forsbäck/Chartmakers

”Jann Wildellä on myös korvaa yksityiskohdille, esimerkiksi hienon Deimos & Phobosin laulu on kaiutettu ihan kuin varhaisilla Bowie-levyillä ja kiekon nimibiisi tykyttää Sigue Sigue Sputnikin tavoin. She’s A Killer voisi olla sattumalta löytynyt Suede-demo ja The Motion Picture suorastaan tuhlailee ensiluokkaisia melodioita. Levyn loppukiri on rohkea, mutta kantaa maaliin asti.” (Tero Alanko)

Desibeli.net ★★★★

”En väitä että Jann Wilde olisi Tampereen oma David Bowie, mutta albumin glamin katkuisista kappaleista voi löytää monen muun asian ohella myös rockin suuren kameleontin jättämiä kaikuja jostain vuosien takaa. Iloisen keikkuvalla Deimos & Phobosilla ja vastavuoroisesti rahdun surumielisellä She´s A Killer siivulla yhtyeen bowiemaisuus tiivistyy suorastaan selkäpiitä hyytävällä tavalla. Tämä on kuitenkin vain yksi albumin monista ulottuvuuksista ja matka Baby Said Yeahin modernisoidusta Gene Vincent rullauksesta Danceroom Bopin ´Elvis kohtaa kovimman punk-kautensa The Clashin´ -iloitteluun on melkoinen. Kiekon nimibiisillä jopa Sigue Sigue Sputnik käy hetkittäin mielessä, kun mukaan tuutataan elektron ja discopunkin riemukkaita väriläjähdyksiä. (Mika Roth)

Noise.fi ★★★

”Ulkonäkönsä ja kotikaupunkinsa Tampereen perusteella Jann Wilde And The Neon Comets olisi helppo laskea samaan karsinaan Negativen, Lovexin ja muiden vastaavien hiussuihke-mallinukkejen kanssa. Se olisi kuitenkin kaikin puolin vääränlainen tulkinta. Jann Wilde komeettoineen ei suinkaan yritä imitoida 80-luvun lopun hardrock-mammutteja, vaan ammentaa vaikutteensa huomattavasti mielenkiintoisemmista lähteistä. Bändin musiikkia ei voi myöskään kuitata turhanpäiväisenä. Neon City Rockers on epätasainen, mutta viihdyttävä ja paikoin jopa mainiosti toimiva albumi.
Musiikillisesti Neon City Rockersilla kumarretaan selkeästi eniten Marc Bolanin sekä David Bowien 70-luvun tuotantojen suuntaan. Vaikutteet eivät kuitenkaan jää siihen: levyn kahdestatoista raidasta löytyy kaikuja aina Sigue Sigue Sputnikista Elvikseen.” (Juha Typpö)